Chichen itza – Meksiko, joulukuu 2015
Hei sinulle, ja tervetuloa blogiini! Perustin tämän blogin tiedon ja kokemuksien jakamista varten. Haluan kirjoittaa matkakertomukseni rehellisinä ja kaunistelemattomina.
Koska aloitin tämän blogin pitämisen vasta vuosia matkustelun aloittamisesta, niin postaan myös muutamia vuosia sitten tehdyistä matkoista. Aika kultaa muistot, joten matkat menneisyydessä saattavat kuulostaa romanttisilta, koska huonot puolet ovat jo tässä kohtaa unohtuneet 😀 Tulevaisuudessa pyrin kirjoittamaan matkoista tienpäällä, jolloin kokemus on aidoimmillaan.
Kuvia matkoiltani löytyy enemmän instagram-tililtäni @nettemaailmalla 🙂
Harrastan omatoimimatkailua, ja pyrin välttelemään sesonkiaikoja (hintojen ja ruuhkan takia). Viimevuosina tapanani on ollut saada idea, bongata edulliset lennot ja ostaa ne osamaksulla. Yksityiskohdista olen huolehtinut vasta myöhemmin. Näin olen onnistunut matkustamaan 2-3 kertaa vuodessa, vaikka tuloni eivät ole kummoiset. Tapani jakaa mielipiteitä, mutta itse olen onnellinen, että olen päässyt paikkoihin joihin muuten pääsisin vasta aikakausien säästämisen jälkeen. Tämä toimii minulle, toisille toimii paremmin muut tavat 🙂
Miksi matkustan?
Matkailun avulla olen löytänyt niin paljon itsestäni, ja muusta maailmasta. Vieraassa maassa ja kulttuurissa sitä väkisin peilaa omaa itseään muuhun ympäristöön. Kohtaat itsessäsi ominaisuuksia, mitä et välttämättä kohtaa niin helposti tutussa ympäristössä. Nämä kohtaamiset laittavat sinut pohtimaan omaa suhdettasi ennen kaikkea itseesi, sekä myös muihin ihmisiin ja erilaisiin paikkoihin ja tilanteisiin.
Ne kohtaamiset myös auttavat sinua huomaamaan asioita omassa kulttuurissasi. Miten meillä Suomessa toimitaan, mikä on paremmin ja missä voisimme kehittyä? Me voimme jokainen omalla olemuksellamme muokata ympäristöämme sellaiseksi, kuin toivoisimme sen olevan. Uusien kulttuurien kohtaaminen auttaa meitä näkemään, mitä me ympäristöltä toivomme.
Nykyään ajattelen, että jos henkilöllä on huono itsetunto, niin hänen pitäisi buukata matka. Mennä sinne toiselle puolelle maailmaa pois arjesta, kohtaamaan oma itsensä. Se ei ole ruusuilla tanssimista, vaan voi olla ihan hirvittäväkin kokemus, mutta aina hyödyllinen. Ystäväni sanoi kerran, että ”pitää mennä kauas, että näkee lähelle”. Oman itsensä löytämisen prosessi on päättymätön, ja matkailun avulla siitä voi tehdä intensiivisempää.
Toivottavasti pidätte kirjoituksistani, antakaa palautetta ja kysykää lisää 🙂 Blogi on alussa ja kehittyy tästä pikkuhiljaa.
Agonda – Goa, huhtikuu 2015